N:o 2022
MARRASKUU 2017 - Torstai 2017-11-16
Edellinen - Seuraava - Joka etusivulle! - 151145

Luotettavaa uutisointia jo viime vuosisadalta alkaen! - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 - Päätoimittaja Pertti Manninen




Presidenttiehdokkaiden tentti Helsingin Yliopiston juhlasalissa maanantaina 13.11.2017.
Kuvat Ylen uutislähetyksestä ja tekstit Ylen Siskonpetistä jaksosta Akkojen kotkotuksia.
Kuvat: Pertti Manninen.
KUVASARJA

Nettipelaaminen kohottaa suosiotaan

Yhä useampi suomalaispelaaja valitsee mieluummin nettikasinoissa pelaamisen kuin klassisissa kasinoissa, baareissa taikka lähikaupoissa pelaamisen. Lue lisää!


Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee? Lue!
Divarin ratkaisuottelu FC Honka - TPS. Kuvasarja
Metsän kautta ihmisten ilmoille ja takaisin. Kuvasarja
Arkisto 2004. Arvo Turtiainen ja isäni. Lue!
Presidentti Sauli Niinistö peruu ydinasekantansa. Lue!
Timo Jutila kertoo ekasta liigapelistään. Lue!
Yhden asunnottoman kävely Jyväskylässä 2017. Kuvat
Presidentti Sauli Niinistö pesee kätensä saamelaisasiassa. Lue!

Presidenttiehdokkaiden tentti maanantaina 13.11.2017.















Presidenttiehdokkaiden tentti Helsingin Yliopiston juhlasalissa maanantaina 13.11.2017.
Kuvat Ylen uutislähetyksestä ja tekstit Ylen Siskonpetistä jaksosta Akkojen kotkotuksia.
Kuvat: Pertti Manninen.


Nettipelaaminen kohottaa suosiotaan

Yhä useampi suomalaispelaaja valitsee mieluummin nettikasinoissa pelaamisen kuin klassisissa kasinoissa, baareissa taikka lähikaupoissa pelaamisen.

Tähän on olemassa monta syytä, varsinkin nettikasinoiden markkinointi netissä vaikuttaa paljon tähän asiaan. Uusia nettikasinoita julkaistaan jatkuvasti ja tarjoukset, bonukset sekä kampanjat ovat todella houkuttelevia, varsinkin pelaajille jotka eivät ole ikinä tutustuneet nettipelaamisen maailmaan. Netissä on lisäksi paljon erilaisia vertailusivustoja joissa pelaajat voivat vertailla erilaiset tarjoukset sekä pelisivustot kuten esimerkiksi: uudet-nettikasinot.org, jossa pelaajat pääsevät tarkistamaan uusimmat pelisivustot sekä bonukset.

Nettipelaamisen edut

Syitä miksi yhä enempi suomalainen pelaaja siirtyy nettipelaamisen maailmaan, on todella paljon. Nettikasinoiden tarjoukset ja bonukset ovat taatusti yksi syy, sillä harvoin pelejä pääsee missään kokeilemaan ilmaiseksi.

Nettikasinot tarjoavat paljon bonuksia ja tarjouksia

Nettikasinot tarjoavat tähän kuitenkin monta eri mahdollisuutta. Pelaajat voivat netissä pelata pelejä ilmaiseksi joko demo tilassa, jolloin pelejä pelataan leikkirahoilla, taikka myös erilaisilla tarjouksilla. Demo tilassa pelaaminen ei kuitenkaan tuo pelaajille mahdollisuutta voittaa, mutta tämä on loistava tapa oppia pelaamaan pelejä jotka ovat hieman monimutkaisempia kuin kolikkopelit, kuten esimerkiksi ruletti tai blackjack. Erilaisilla tarjouksilla taas pelaajilla on oikeasti mahdollisuus voittaa oikeita rahapalkintoja. Voittoihin pätevät tosin yleensä jonkinlaiset kierrätysvaatimukset, jos pelaaja on onnistunut voittamaan jonkun tarjouksen ansiota. Voittorahat pitää kierrättää tietyn verran kertoja ennen kuin kotiutus omalle pelitilille on mahdollista, kuten esimerkiksi 45 kertaisesti.

Nettikasinot ovat auki ympäri vuorokauden

Toinen syy nettipelaamisen suosioon, on taatusti nettikasinoiden ja mobiilikasinoiden saatavuus. Sillä tällä hetkellä pelaajilla on mahdollisuus pelata omat suosikkipelit missä tahansa, sekä riippumatta aikataulusta. Nettikasinot ovat auki ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä, ja mobiilikasinoiden ansiota, kasinopelit ovat pelattavissa missä tahansa, kunhan on nettiyhteys puhelimessa. Vertailusivustoilla kuten parhaatnettikasinot.org löytyy listattuna Suomalaisten suosimia pelisivustoja jotka tarjoavat myös mobiilikasino mahdollisuuden.

Pelivalikoimien laajuus

Pelivalikoimat netissä ovat jopa loputtomat, vaikkakin klassiset kasinot tänä päivänä tarjoavat todella kattavat pelivalikoimat, ovat nettikasinoiden valikoimat edelleen laajempia. Pelejä voi lisäksi netissä kokeilla täysin ilmaiseksi, kuten jo aiemmin mainitsimme, tämä on etu jota ei ole mahdollista hyödyntää esimerkiksi Casino Helsingissä. Ellei pelaaja tiedä miten rulettia taikka blackjackia pelataan, kannattaa ensin pelata demo tilassa pelejä, jolloin ei tarvitse hävitä ainuttakaan euroa ennen kuin peli on hallussa. Tämä on tietysti myös hyvä tapa ennen kuin menee klassisiin kasinoihin taikka baariin pelaamaan.

Verovapaat voitot

Mikä saattaa lisäksi vaikuttaa nettipelaamisen suosioon, on nettikasinoiden tarjoamat verovapaat voitot. Kaikki nettikasinot eivät kuitenkaan tarjoa verovapaita voittoja, mutta kaikki pelisivustot jotka toimivat pelilisenssin alla joka on rekisteröitynä ETA alueen sisällä, tarjoavat pelaajilleen verovapaat voitot. ETA, eli Euroopan talousalueen pelilisenssi alla toimivat nettikasinot (esimerkiksi Maltan pelilisenssi) takaavat pelaajilleen sen, että kaikki voitetut rahasummat maksetaan täysin verovapaasti pankkitilille. Jos pelaajat haluavat varmistaa, että nettikasino tarjoaa verovapaat voitot, voi helposti googlettamalla ”Verovapaat kasinot” löytää monta erilaista vertailusivustoa joissa listattuna Suomalaiset ja verovapaat voitot.

Ei ole mikään ihme, että pelaajat ovat siirtymässä nettipelaamisen maailmaan. Nettikasinoiden vertailusivustot kasvavat myös suosiotaan entuudestaan. Esimerkiksi sivusto: https://www.rahapelit-netissa.com/parhaat-nettikasinot/ , tarjoaa suosituimmat nettikasinot ja bonukset listattuna, joten pelaajilla on todella helppoa vertailla ja valita oma suosikki pelisivusto. Klassiset kasinot ja pelipaikat eivät kuitenkaan taatusti tule häviämään, sillä oikeanlaista kasino tunnelmaa on vaikea saavuttaa ilman että pelaa livenä.


Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle!

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogi Ilmoita ilmaiseksi sivu! - 101 ilmoitusta -




Ameeba Porkkalassa sunnuntaina 24.09.2017.
Kuva: Erika Manninen

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee? Lue!
Divarin ratkaisuottelu FC Honka - TPS. Osa 2. Kuvasarja
Metsän kautta ihmisten ilmoille ja takaisin. Kuvasarja
Arkisto 2004. Arvo Turtiainen ja isäni vuonna 2004. Lue!
Presidentti Sauli Niinistö peruu kantansa ydinaseista. Lue!
Timo Jutila kertoo ekasta liigapelistään. Lue!
Yhden asunnottoman kävely Jyväskylässä 2017. Kuvat
Presidentti Sauli Niinistö pesee kätensä saamelaisasiassa. Lue!

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

marraskuu 15, 2017

Molemmat omistavat komean kartanon, Wahlroos Salosssa Joensuun kartanon, jonka hän on jo lahjoittanut pojalleen.
Wahlroos kerran avasi kartanonsa radiotoimittajalle ja kertoi, että hän ostaa jatkuvasti lisämaita, kun niitä sopivasti tarjotaan. Lisäksi hän kertoi, että ei astu muiden varpaille kauppoja tehdessään, jos muitakin halukkaita ostajia on, Salossahan se parhaiten tiedetään. Tähän oheen katkelma kirjoituksesta vuodelta 2006, jolloin hän teki vaihtokauoan Salon kaupungin kanssa. Sitä isoa metsätilaa ei ainakaan mahdollinen muu ostaja voinut ostaa.

”Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.”

http://www.nettisanomat.com/
2006/11/11/etusivu.html#vaurastumisesta


Ameeba Porkkalassa sunnuntaina 24.09.2017.
Kuva: Erika Manninen


Antti Herlin, Suomen rikkain mies.
Hänellä on perintönä Kirkkonummella Thorsvikin kartano. Kun rahaa on niin lisämaitakin Kirkkonummelta, ja muuatakin, kannattaa ostaa, merenrantaakin siinä sivusssa tulee lisää ja lisää.

Joskus himo on niin suuri, varsinkin jos kohde on houkutteleva, että kauppa jyrätään laittomuuden rajamailla, ehkä laittomuuksiinkin turvautuen. Rahallahan niistä selviää sitten ja rahastajat saadaan tyytyväisiksi. Maineellahan ei ole niin väliä. Tällainen kauppa paljastui Paratiisin papereista. Tehtiin kauppa vaikkei myyjällä ollut oikeutta ja valtuutta myydä, Rahaa lähetettiin paratiisiin ja osa jäi jonnekin. Eräs maaalueen omistajista väittää Ylen MOT-ohjelmassa, että hän ei ole saanut senttiäkään.

Herlin on Sanoma Oy:n pääomistaja ja niinpä Helsingin Sanomat kertoo puutteellisesti tästä asiasta, toisin sanoen kertoo toisesta asiasta.

Seurassa on selostusta tästä maakaupasta:
”Toinen kartanoherra

Marraskuussa Suomenlahden ranta ei ole kaikkein edustavimmillaan. Silti mielikuvitus rakentaa tänne hulppeita rantahuviloita.

Pankkiiri Lehdon ryhtyessä maakauppoihin huvilarakentaminen ei kuulunut suunnitelmiin. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee nimittäin Thorsvikin kartano, jonka isäntä Kone Oyj:n pääomistaja Antti Herlin on jo pitemmän aikaa pyrkinyt ostamaan alueelta lisää maata.

Lehto ryhtyikin hieromaan kauppoja Herlinin omistaman Security Trading Oy:n toimitusjohtajan Jukka Ala-Mellon kanssa.

Ala-Mello teki selväksi, että Herlin haluaa ostaa koko Långvik Southin omaisuuden kerralla. Yhtiöstä tarjottu 8,5 miljoonan euron hinta oli vähemmistöosakkaiden mielestä liian alhainen, mutta Lehtohan oli luvannut maksaa heille sitoumuksen mukaiset 2,7 miljoonaa euroa.

Kaikki vaikutti olevan kunnossa, kun kauppaa vielä suunniteltiin kesällä 2016.

Syyskuussa Lindforsin oli määrä mennä allekirjoittamaan kauppakirja Nordea-pankin tiloihin. Kauppoja edeltävänä yönä Lindforsin puhelin pirisi. Puhelimessa oli Lehto, joka ilmoitti, ettei pysty maksamaan senttiäkään.

Oli selvää, että kauppa peruuntui. Mutta varsinainen yllätys odotti Kone Oyj:n pääkonttorissa.

Keksityt valtakirjat

Samana päivänä Herlinin luottomies Markku Laulumaa kutsui Lindforsin Munkkiniemen kartanoon. Siellä Lindforsin eteen lyötiin kauppakirja.

”Ihmettelin, että mikä helvetti tämä on. Sanoin, etten ole nähnyt paperia koskaan aikaisemmin. Siitä koko totuus sitten alkoi paljastua”, Lindfors kertoo.

Kauppakirjan mukaan Lehto oli myynyt koko Långvik Southin Herlinille jo neljä kuukautta aiemmin eli toukokuussa 2016, kaksi viikkoa ennen myyntiin oikeuttavan sitoumuksen allekirjoittamista. Lehdon allekirjoitus löytyi jokaisen vähemmistöosakkaan nimen perästä merkinnällä ”valtakirjalla”, vaikka hänellä ei kauppahetkellä ollut mitään valtakirjoja. Osakassopimuksen mukaan hän ei olisi saanut myydä edes omaa osuuttaan ilman muiden lupaa.

Antti Herlinin ja Jukka Ala-Mellon täytyi tietää, että osakekauppakirjaa ei tehty rehellisellä mielellä. Kukaan ei ollut yhteydessä vähemmistöosakkaisiin eikä kukaan kysynyt vähemmistöosakkaiden suostumusta kauppaan saati siihen, että kaikki rahat siirretään Mika Lehdon pankkitilille.

Vähemmistöosakkaat ovat nyt tehneet keskusrikospoliisille tutkintapyynnön, syyllistyikö Herlin tilanteessa lahjuksen antamiseen ja Lehto lahjuksen ottamiseen.”

https://seura.fi/asiat/tutkitut/maltalla-toimiva-nemea-bank-yritettiin-pelastaa-suomen-rikkaimman-rahoilla/

Ameeba Porkkalassa sunnuntaina 24.09.2017.
Kuva: Erika Manninen


Mitäpä tähän lisäämään. Antti Herlin on saanut tilansa vieressä olleen merenranta-alueen omistukseensa. Sitä ei häneltä enää pois oteta. Nyt teeskennellään tietämätöntä kaupan sotkuista ja katsotaan kuka se konna oli. Jos Herlin, niin maksaa tuomion mukaan ja jos ei niin joku toinen maksaa, jos rahoja vielä jossakin on. Sillä ei nyt ole niin väliä jos joku myyjistä jää puille paljaille.

Niin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 15.11.2017 19:27.

Tags: 

http://viikkosanomat.fi/2017/11/15/bjorn-wahlroos-ja-antti-herlin-paljonko-ihminen-maata-tarvitsee/

Ylen uutiset jatkuvat sitten Paratiisin papereilla ...
Maanantaina 13.11.2017. Kuva: Pertti Manninen.

ARKISTO 2008
  N:o 797. Torstai 2008-05-08 etusivu
edellinen  seuraava  UUSIN

"Lokki" 2008.

"Sirkka Hämäläinen". 1992.

"Pupu". 2008.

"Nalle Björn Wahlroos". 1992
Mistä ahneus alkoi?

Suomen Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen nimitettiin aikoinaan Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi, peräti varajohtajaksi (?). Tiedotustilaisuudessa kysyttiin, eikö ole väärin, että hän nauttii yhtäaikaa huippueläkettä Suomen pankista, joka on tavallaan Euroopan keskuspankin filiaali, ja huippupalkkaa Euroopan keskuspankista. TV-kuva tästä on olemassa: Sirkka Hämäläinen jo poistuu tilaisuudesta ja kävellessään ilmoittaa: "Ei se ole väärin, olen tehnyt niin paljon Suomen hyväksi". Lainaus muistin varainen. Nettisanomat. Pertti Manninen. Torstai 2008-05-08. 

Pankkikuvat Timo Erkki-Heinon ohjelmasta "Pankkiryöstö" vuodelta 1992, joka aloitti Ylen viiden ohjelman pankkien pelastamisoperaatiosarjan. Luontokuvat "Lokki" tänään torstaina 2008-05-08 klo 14.35 ja "Pupu" eilen keskiviikkona 2008-05-07 klo 13:02. Keski-Suomi. Laukaa. Vuojärvi. Pertti Manninen.

Sirkka Hämäläinen ollessaan vielä Suomen pankin pääjohtaja: "Ei se ole väärin, olen tehnyt niin paljon Suomen hyväksi". - "Koroille ei ole asetettu ylärajaa, taivas on kattona". (Ylen lähetyksiissä 1992).

Veronmaksajien pelastaman pankin johtaja Björn Wahlroos: "Tähdet olivat suotuisat".
(Käännös. Ylen ruotsinkielisessä lähetyksessä 1992).

Lue myös mm!

SanomaWSOY:n hallitukseen juuri nimitetty Sirkka Hämäläinen, Suomen Pankin entinen pääjohtaja ja Euroopan Keskuspankin entinen johtokunnan jäsen, tahtoo tavata työttömiä Helsingin työttömien yhdistyksen puheenjohtaja Reima Kekäläisen esitteleminä. Tapaamiset järjestetään Sanomatalon ala-aulassa. 2004-04-01.

Lue myös mm!

 

Legenda:
 "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Henrik Kuningas.

Nyt 2006: "Pörssissä Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuva: "Super Nova". Pertti Manninen.

Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä. Kymmeniä henkilöitä kymmenissä kirjoituksissa, nimiä Koivistosta lähtien! 
Mukana myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja Ahti Hirvonen.
2006-11-11.

"Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa. Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia. Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta. Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. Vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:lle, joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi. Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi. Uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille." 
Seppo Konttinen
 Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit. 2004-05-20 


Alho- Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla. 
"Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma: Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa. 
Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos.1999-08-12

Laman uhrit ja tekijät - Suomalainen polttouhri - Liite: Kymmeniä pankkien pelastamis- ja asiakkaiden hukuttamiskirjoituksia (ainakin linkit!) 
2008-02-19

Aho - anteeksiantamaton amatööri?
"Hallitus, jossa Esko Aho oli pääministeri hoiti pankkien omistajien asiat hyvin ja pankkien asiakkaiden, tavallisten suomalaisten asiat hyvin huonosti ja epäoikeudenmukaisesti. Pääministeri oli silloin sellaisessa virkamiesten ja liikemiesten pyörityksessä, että hän amatööriydessään hyväksyi pankkien osakkeenomistajien pelastamisen ja kansalaisten hukuttamisen. Jos hänessä silloin olisi ollut todellista valtiomiesmäisyyttä hän olisi tullut heikompien puolelle, viimeisellä hetkellä kun se Suomessa olisi ylipäätään ollut enää mahdollista. Presidenttiehdokas Ahon menestyminen riippuu täysin siitä kuinka moni antaa hänelle anteeksi. Ahon pelastukseksi voivat tulla muut ehdokkaat!" 1999-10-14

Jukka Kilpi. Etiikka puoltaa vapautusta ylivoimaisista veloista. 2005-04-16 mm! 

Tämä oli sirpaleinen pääkirjoitus tänään torstaina 2008-05-08. Nettisanomat- Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2008/05/08/etusivu.htm

Arkisto 2003

 
 

Talous. Kone sai Partekin puoli-ilmaiseksi. Keskisuomalaisen uutinen 30.07.2003 ja peräkkäisten päivien pääkirjoitukset 26.06. ja 27.06.2003!

Extra! Koneen Antti Herlin totuusleikissä. Ilta-Sanomat 25.07.2003.

 

http://www.nettisanomat.com/2003/07/31/talouskone.htm
Arkisto 2003 ja 2013

Lipponen – konsultin irvikuva. Saukkomaa nuoleskelee Ilta-Sanomissa perjantaina 25.10.2013.

Ex-päämininisteri ja ex-eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ryhtyi sitten vielä kaiken päätteeksi nyhtämään venäläistä rahaa ryhtymällä kaasuputkiopnsultiksi. Eihän Lipposella tehtävään muita kykyjä ollut kuin, että hän oli ex-pääministeri ja ex-eduskunnan puhemies. Oikean, asiantuntevan konsultin irvikuva siis.

Suomen kansa antoi sitten tuomionsa presidentinvaaleissa tälle härskiydelle. Kannatus taisi jäädä sinne 8:aan prosenttiin. Härski-Lipponen oli sitten niin härski, että härskisti väitti ettei nostanut rahoja tuon muutaman kuukauden ajalta ja jatkoi sitten rahojen nostamista heti ensimmäisten vaalitulosten seljettyä,

Ei tämä ollut ensimmäinen kerta kun Suomen kansa tyrmäsi hänet. Hänhän, siis Sdp, jäi katkerasti muutaman tuhannen äänen päähän Keskustan Anneli Jäätteenmäestä sekoiltuaan Irakin sodan intoiluissa,

Tällaista kansan kahteen kertaan nujertamaa miestä sitten Ilta-Sanomien kolumnissa viestintäalan yrittäjä Harri Saukkomaa estoitta ylistää, Hänen mielestään on jotakin arvokasta kun Lipposesta on tullut konsultti. Ei yhtään poikkipuolista sanaa, onko hän konsultti vai konsultin irvikuva.

Kaikki liittyy kaikkeen ja sattumalta samalla aukeamalla kerrotaan siitä kuinka Herlinit onnistuivat järjestämään perintöriitansa Partekin ostamisella ja pilkkomisella. Se miten tämä liittyy Lipposeen ja Jäätteenmäkeen ja Herliniin, johtuu siitä, että Ilkka Herlin oli Jäättenmäen strategian luoja Lipposen nujertamisessa vuoden 2003 vaaleissa.

Lipponen oli  pääministeri ja Sinikka Mönkäre kauppa- ja teollisuusministeri silloin kun Partek myytiin Koneelle, joka, siis Antti Herlin, pilkkoi yhtiön ja sai eri osista ja traktoreista amerikkalaiselta ostajalta saman hinnan, kuin hän oli maksanut koko yhtiöstä, Näin nosturit ja lastinkäsittelyosat saatiin muille Herlineille ja omaisuus jaettiin siis valtion myötävaikutuksella niin, että Antti Herlin sai pitää yksin koko Koneen, siis hissiliiketoiminnan.

Mitään näyttöä ei tietenkään palkkioista ole, mutta tulihan Paavo Lipposelle ainakin kokemusta konsultoinnista. Siis määrätynlaisesta, ei okeasta vaan oikean konsultoinni irvikuvatodellisuudesta.

Liitän tähän oheen kirjoituksen, jossa kerrotaan tästä Partekin pilkkomisesta. Juttu on julkaistu Nettisanomissa syyskuussa 2003 siis melko tarkalleen 10 vuotta sitten!

Viikkosanomat. Pertti Manninen, Sunnuntai 2013-19-27  klo 18;33. Pertti Manninen.

LAINAUS 2003:

11.09.2003.
Talous. Valtra. Sekoilu jatkuu.

Kauppa – ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen: ”En edes tiedä ketä kaikkia oli mukana. Toisaalta en näe syytä, miksi tietoa ei voitaisi julkistaa.” Helsingin Sanomien uutisissa torstaina 11.09.2003. ”Tappio kävi suomalaissijoittajien luonnolle.” – ”Valtran omistus Yhdysvaltoihin korkeaan hintaan.”

And, so what! 11.09.2003. Pääkirjoitus.

Kansan lehdet Ilta-Sanomat ja Iltalehti jakelivat Koneen Antti Herlinille ohjeitaan Valtran myymisestä suomalaisille sijoittajille, Ilta-sanomat Hannu Savolan kolumnissa ja Iltalehti pääkirjoituksessaan. Lievästi sanottuna hupaisaa. Tottakai Kone teki bisnestä ja myi sille, joka maksoi eniten.

Suomalaisen kiireesti kokoonkyhätyn sijoittajaryhmän kokoonpano pitäisi kyllä julkistaa, jotta nähtäisiin minkälaisia hörhöjä mukana oli. Tottakai ryhmää koottiin vakavissaan, mutta rahkeitten riittävyys olisi pitänyt ajoissa punnita.

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Sinikka Mönkäreen ja valtiotieteen maisteri Paavo Lipposen päätettyä myydä Partek, peli oli pelattu. Kone Oy teki hyvän kaupan ja sillä selvä.

Historiaa: Kun Valmet aikoinaan myi hissinsä Otikselle, Kone Oy sivuutettiin. Tästä kostosta en ole nähnyt mitään puhuttavan.

Historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Valtion omistama Enso myi kerran metsänsä Ahlstömille ja vuoden kuluttua osti ne takaisin tai ainakin Ahlström myi ne 800 miljoonan markan voitolla vuotta myöhemmin. Kauppa se on joka kannattaa. Tämä oli historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa.

Postipankki on hävitetty ja Sampo näyttää karsivan liiketoimintojaan kovalla kädellä. Käykääpä pankin konttorissa, hyvä on jos sisälle pääsee! Postipankin hävittäjät olivat ainakin diplomi-insinööri (?) Olli-Pekka Heinonen ja varatuomari Sauli Niinistö.

Palkinnot näistä kansallisomaisuuksien hävittämisistä ovat ruhtinaalliset, noin tavallisen ihmisen näkökulmasta katsottuna.

Sonerasta ja sen hupeloinnista ei aina jaksa puhua, mutta yllätys, yllätys, samat henkilöt, nämä isänmaan neropatit, sielläkin ovat hääränneet.

Tämä oli pääkirjoitus. Tyylilaji kyllä jotakin laitista.

Pertti Manninen, nettisanomat.com torstaina 11.09.2003.


Lue myös: And, so what! 31.07.2003

http://www.nettisanomat.com/2003/09/11/valtra.htm

Tags: 






http://viikkosanomat.fi/2013/10/27/lipponen-konsultin-irvikuva-saukkomaa-nuoleskelee-ilta-sanomissa-perjantaina-25-10-2013/

SPORT: JALKAPALLON DIVARIN RATKAISUOTTELU FC HONKA - TPS ESPOON TAPIOLASSA. Osa 2. - Osa 1.

1. puoliaika alkaa.


SPORT: JALKAPALLON DIVARIN RATKAISUOTTELU FC HONKA - TPS ESPOON TAPIOLASSA. Osa 2.

1. puoliaika alkaa.
Katsomot pullistelevat.
Kulma.
Vapari.
Potku.
Kiinniotto.
Varamies lämmittelee.
Kulmia molemmissa päissä.
Pallo sylissä.
Tiukkoja tilanteita.
Pallopoika ja pojat Niko ja Onni.
Tiukkoja tilanteita.
Pienin katsoja.
Onni yksin.

Kuvat: Pertti Manninen. Espoo Tapiola. Lauantai 21.10.2017 klo 15.01 - 15.46.

Osa 1 - 1. puoliaika alkaa! Osa 2 - Puoliajalla. Osa 3 Tulossa!



Metsän kautta ihmisten ilmoille ja takaisin. Kuvasarja
Arkisto 2004. Arvo Turtiainen ja isäni vuonna 2004. Lue!
Presidentti Sauli Niinistö peruu kantansa ydinaseista. Lue!
Timo Jutila kertoo ensimmäisestä liigapelistään. Lue!
Yhden asunnottoman kävely Jyväskylässä 2017. Kuvat
Presidentti Sauli Niinistö pesee kätensä saamelaisasiassa. Lue!

MATKALLA. Metsän kautta ihmisten ilmoille ja takaisin. Aamun aikaan ja keskipäivän aikaan.

MATKALLA. Metsän kautta ihmisten ilmoille ja takaisin. Aamun aikaan ja keskipäivän aikaan.
Kirkkonummi. Lapinkylästä Veikkolaan ja takaisin perjantaina 20.10.2017 klo 09.05- 09.25 ja 12.21- 12.30.
Kuvat: Pertti Manninen. Isän syntymäpäivänä.
KUVASARJA


Nettisanomat - maailman luetuin suomalainen Nettisanomat. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.


Numero1061

tiistai 2009-10-20

Arkisto 2004.



Erkki
Manninen
alkuperäinen kuvannimi

Tiistaina 21.09.2004.
Arvo Turtiainen ja isäni vuonna 2004.
Vaikea on ymmärtää oman tiensä kulkijaa.
Torjuntavoitolla hekumoidaan! 
Jatkosodan vankilassa virunut unohdetaan!
 (Helsingin Sanomat, päätoimittaja Janne Virkkunen, pääomistaja Aatos Erkko).
Isäni oli eturintamassa, selvisi ja tiesi mitä se oli, 
ei paljon kertonut.
Kuparisen muistomitalinkin hukkasin, kun sitä pikkupoikana kavereilleni esittelin.
Siinä oli jonkinlainen nahkalakkiin pukeutunut sotilas,
ainakin niin sen muistan, kypärä se ei ollut.
Vaikea on ymmärtää oman tiensä kulkijaa.
Vuonna 2004:kin.

Pertti Manninen. Arvo Turtiaisen syntymästä tuli torstaina 16.09.2004 kuluneeksi 100 vuotta. Isäni Erkki Mannisensyntymästä tulee keskiviikkona 20.10.2004 kuluneeksi 94 vuotta. Kuva:
3 rullaa, 32 kuvaa, 13-vuotiaan koulupojan ensimmäiset valokuvat.Helsinki, Kallio 1956. Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2009/10/20/etusivu.htm

Presidentti Sauli Niinistö peruu kantansa ydinaseista. Lue!
Arkisto 2007. "FÖRBJUD ATOMVAPNEN". 1957. Kuva
Timo Jutila kertoo ensimmäisestä liigapelistään. Lue!
Yhden asunnottoman kävely Jyväskylässä 2017. Kuvat
Presidentti Sauli Niinistö pesee kätensä saamelaisasiassa. Lue!

POLITIIKKA. Presidentti Sauli Niinistö peruu kantansa ydinaseista.

Ilta-Sanomat torstaina 19.10.2017.
Niinistö yllytti vielä pohtimaan.
POLITIIKKA. Presidentti Sauli Niinistön mielestä eduskunta voisi keskustella ydinasekieltosopimuksesta: - Minulla ei ole mitään ydinasekieltoakaan vastaan.

"Viime kesänä 122 maata äänesti YK:ssa ydinaseet kieltävän sopimuksen puolesta, mutta Suomi ei ollut näiden maiden joukossa."

"Sopimuksen allekirjoittamista ovat vaatineet viime aikoina sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden eduskuntaryhmät."

"Lisää pontta vaatimukset saivat sen jälkeen kun Nobelin rauhanpalkinto toissa viikolla pitkään sopimusta ajaneelle ydinaseiden vastaiselle ICAN-kampanjalle."

Ilta-Sanomat torstaina 19.10.2017.


KOMMENTTI: Ilta-Sanomat ei kertonut sitä missä päätettiin, että sopimusta ei allekirjoiteta. Suomen kielteisen päätöksen tekemiseen osallistui myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Pertti Manninen torstaina 19.10.2017.

ARKISTO 2007.

2007 TAMM 09 

Kuvia sunnuntaina 2007-01-07. Året var 1957. Dokumentär av Jonas Fohlin, Olle Häger och Kjell Tunegård. SVT2. "Förbjud atomvapnen", Uimarannalla ja Professori elokuvasta Mansikkapaikka .Igmar Bergman 1957. Ohjelmassa näytettiin myös Laika-koira, ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Vuosi oli 1957. Klo  21.15- 21.35. Kuvat. Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2007/01/09/
aretvar1957.html



Timo Jutila kertoo ensimmäisestä liigapelistään. Lue!
Arkisto 2004. Kalervo Kummola palkkasi Timo Jutilan. Lue!
Yhden asunnottoman kävely Jyväskylässä 2017. Kuvat
Presidentti Sauli Niinistö pesee kätensä saamelaisasiassa. Lue!

SPORT. Timo Jutila kertoo ensimmäisestä liigapelistään.

SPORT. Timo Jutila kertoo ensimmäisestä liigapelistään.
Ylen Aamu-tv:n uusinnassa keskiviikkona 18.10.2017 klo 15:34.

- Pelasit SM-liigaa yli 560 ottelua ja kaikki Tapparan paidassa. Oliko sulle jo synnytyslaitoksella selvää, että menet pelaamaan Tapparan riveihin?
- Kun Tampereella syntyy, peppuun tulee Tappara- tai Ilves-tarra. Mä olin Tappara. Marjamäen Pekasta tuli sitte idoli, pelikaveri ja hyvä ystävä. Terveiset kolmoselle. Se kuuntelee tuolla yläkerrassa. Kyllä se oli selkee juttu. On ollut tosi upeaa edustaa Tapparaa noinkin pitkään.

- Pelasit ensimmäisen liigaottelun 16-vuotiaana. Ensimmäisessä ottelussa tuli heti maali.
- Pelattiin Ässiä vastaan. Täys tupa Hakametsässä. Siinä ei ollut aikaa katella ja ihmetellä, ku porilaiset tuli päälle. Mukana oli semmonenki legenda kuin Vellu Ketola. Mä mietin monta kertaa, et mitä mä teen, ku toi iso musta tulee. Hyvä ystävä ja kova pelaaja Valkeapään Pedro sanoi, et astu sen lavan päälle. Rikkinäisellä mailalla ei saa pelata. Kaikenlaisia vinkkeitä sielt tuli. Hienoja muistoja jätti kyllä. Varmasti kukan pelaaja ei hevillä unohda ekaa liigapeliä.

- Etenkin 80-luvulla oli tosi kovia vuosia. 86, 87 ja 88 tuli kolme peräkkäistä Suomen mestaruutta. Mikä siinä oli takana, että Tappara oli niin ylivoimainen?
- Kyllä yks asia on Rauno Korpi. Se mitä Korpin Rane teki ja miten se kehitti pelaajia. Rane sai joukkueen aikaaan. Meille tuli heti joukkuearvot ja joukkueen säännöt, et mitä me arvostetaan ja mitä me tehdään. Mikään juttu ei mennyt joukkueen edun edelle. Tuli semmonen voittamisen kulttuuri. Opittiin siihen, ett tää ei riitä. Kun oltiin voitettu -86, Rane heti kysyi, pystytäänkö voittaan toinen. Taas se lähti motivoimaan, että ei kahta ilman kolmatta. Oli positiivinen halu kehittyä ja oppia voittamaan.

- Vuonna 2016 jouduit leikkaukseen.

(TV-tekstitys on paikoin lyhennetty alkuperäisestä puheesta.)

Kuvat: Pertti Manninen.
KUVASARJA


Arkisto 2004.

Kuva: Pertti Manninen.
Lätkäfanin hurma ja humala. Kuvasarja 19.04.2001.
  Torstaina 28.10.2004. Kenen rahoilla Kummola lahjoi Jutilan, jos lahjoi? "Kummolan uskotaan palkanneen Jutilan korvaukseksi siitä, ettei tämä lähtenyt eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi viemään hämäläisen kiekkoväen ääniä Kummolalta. Tosin Kummola putosi Arkadianmäen väen jouykosta yhden vaalikauden jälkeen." Keskisuomalainen torstaina 28.10.2004. Tulossa!

Lue myös! 
"Hallituksen pöytäkirjaan merkittiin, että "Jääkiekkoliitto on esittänyt kutsun kahdelle yhtiön edustajalle seurata jääkiekon MM-kisoja Wienissä 3.-5.96." Päätettiin, että yhtiötä edustavat kaupallinen johtaja Jussi Isotalo ja yrityspalvelupäällikkö Risto Kippola. Tämä oli pieni palkkio siitä suuresta työstä, jota myös Isotalo ja Kippola olivat tehneet edistääkseen Kalervo Kummolan, Veikko M. Vuorisen, Harry ja Leena Harkimon ja Juha Rantasilan yhteisiä bisneksiä." 04.11.2004..

Lue myös!
Lahjoiko Kummola erotuomarin? 25.11.1999.
Katso myös! Lätkäfanin hurma ja humala. Kuvasarja 19.04.2001.
http://www.nettisanomat.com/2004/11/02/etusivu.htm

Yhden asunnottoman kävely Jyväskylässä 2017. Kuvat
Arkisto 2005. Kahden asunnottoman puheenvuoro. Lue!
Sininen tulevaisuus tuo kannattakortit tutkittaviksi. Kuvasarja
Presidentti Sauli Niinistö pesee kätensä saamelaisasiassa. Lue!

ASUNNOTTOMUUS. Yhden asunnottoman kävely Jyväskylässä 2017.



Jyväskylässä 2017.
Yle TV-uutiset tiistaina 17.10.2017 klo 18:15 Asunnottomien yön saapuessa.

Toimittaja: Asunnottomien auttamiseksi etsitään uusia malleja. Esim. Jyväskylässä aikuistyön väki jalkautuu paikkoihin, joissa asunnottomat viettävät öitään. Ajatus asunnottomien kävelystä on lähtöisin Barcelonasta.

"Unto", asunnoton Jyväskylä.
- Minä vaan sanon ne ...
- No sanopa nyt tästä.
- Tuossa on yksi, tuolla on toinen ja tuolla alempana on kaksi ...

- Me ollaan nyt tekemässä tämmöistä asunnottomien kävelyä.

Susanna Hult, asumisneuvoja Jyväskylän kaupunki.
- Joo, mä osallistuin Barcelonassa kävelyyn, jossa entinen asunnoton kertoi oman elämäntarinansa. Se oli silmiä avaava kokeus ja ajattelin, että tuodaan se tännekin.
- Aamulla he käyvät uimahalleissa ja Matkakeskuksessa lämmittelemässä.

Tenho Tornberg, Yle Jyväskylä
- Tällainen lehtiroskis keskustan kupeessa on tyypillinen asunnottomien majapaikka. Tämä on lämmin ja suojaisa. Kyllä tuolla yönsä voi viettää, mutta aika hurjalta tämä tuntuu.

- Onko sulla arviota, paljonko tällaisia ihmisiä on?

Hanna-Riikka Alasippola, vastaava työntekijä, Jyväskylä katulähetys ry
- Joitakin kymmeniä sellaisia, jotka täällä kadulla liikkuu, mutta on paljon niitäkin, joista me ei tiedetä.

Susanna Hult
- On yhtä monta tarinaa kuin asunnontakin. Ei ole yhtä asunnottoman stereotyyppiä. Tuolla portaiden yläpäässä on syvennys, jossa on lämmin nukkua. Yleiset paikat on varmaan kaikkien tiedossa, mutta jokaisella on omat piilopaikat, missä kokee olonsa turvalliseksi.

"Unto"
- Roskapöntöt, kauppakäytävät, kaikki ovet ja ikkunat on mulle tuttuja. Ja aina tulee vartija.

- Sanot, että tämä on "näkymätön kansa".
- Asunnottomat itse ovat todenneet olevansa näkymättömiä. Heitä ei näy, ja ehkä he haluavatkin olla näkymättömiä, mutta luulen, että me ei myöskään haluta nähdä heitä.

Toimittaja:
Sitten taidetta maailmalta. Lasten ja nuorten kansainvälinen taidenäyttely Hyvinkäällä on tällä kertaa koottu yhdessäolon ympärille. Näyttelyyn valittiin 200 teosta liki 7000 lähetetyn yön joukosta. Lasten työt näyttävät, miten paljon meillä ihmisillä on yhteistä.

Satulotta Peltola, Yle Hyvinkää
- Kulttuurikeskus Villa on täynnä lasten ja nuorten taidetta. Esillä on teoksia 40 eri maasta.

(TV-tekstitys on paikoin lyhennetty alkuperäisestä puheesta.)

Kuvat: Pertti Manninen.
KUVASARJA


ARKISTO 2005

Etusivu maanantaina 17. lokakuuta 2005


Maanantaina 17.10.2005 klo 08:50 Ylen radion aamulähetyksessä puhutaan asunnottomuudesta. Johdanto ja osa alkupuheenvuorosta puuttuu. Muitakin uutisia lopuksi.

“Nainen:
… oma kokemus on että kyllä niitä vastaan tulee tuolla kadulla aika usein joita mä tunnen joilla ei o yhtään niinku nukkumapaikkaa muuta kuin katu 
Toimittaja:
Tällaisia ihmisiä jotka asuvat kadulla heitä on noin tuhat ja valtaosa on varmasti täällä pääkaupunkiseudulla tämä saattaa nyt kuulostaa tyhmältä kysymykseltä mutta miss he sitten nukkuvat 
Nainen:
osa telttailee osa porttikongeissa ja suoraan kadulla ja jotkut on tuol joissakin suojaisis paikois tuol kaupungin laidoilla esimerkiksi joissakin puurakennelman alla niinkö mä yhden tiedän ja joissakin suomenlinnan tunneleissa tai 
Toimittaja:
Sinä olet asunnoton mutta mikä sinun asumapaikkasi on 
Nainen:
Niin minä olen yhteiskunnan kannalta asunnoton mutta itse minä en koe olevani asunnoton pikemminkin päinvastoin minullahan on mitä mainioin asunto 
Toimittaja:
Reijo nyt en kuullut sinun sukunimeäsi mutta tervehditään tällä tavalla kari terve kysyn sellaisen asian kun olet juuri saanut asunnon itsellesi niin miten vaikea oli saada asunto olit alun perin asunnoton 
Mies:
No siinä sai aika kovin tehdä töitä ennen kuin se alko avautua ennen kuin se alko avautumaan 
Toimittaja:

Mistä johtui että olit asunnoton käytitkö alkoholia tai ei ollut työpaikkaa voitko kertoa 
Mies:
No avioerosta johtui
Toimittaja:
Kun asuntoa lähtee hakemaan niin siitä tulee varmasti sellainen olo olo itselle että mitä minä teen väärin kun minä en sitä asuntoa saa niin mistä se johtui että et saanut asuntoa mitä mitä sinä teit väärin jos sanotaan näin
Mies:
No siinä on niin mont siinä on niin monta tekijää etten mä niitä rupea sillä lailla mut sanon vain että yks on tosiaan tää helsingin kaupungin asuntojonossa on tosiaan hirviät jonot jonot mitä kautta mä yritin aluksi hakia ja sanon tosiaan siin saa tosiaan tehdä paljon töitä ja tulee tosiaan monta kertaa tunne että missä tulee tehtyy väärin
Toimittaja:
Kun asuntoa hakee yksityiseltä taholta niin miten he suhtautuu asunnottomaan asunnon hakijaan antaako kukaan asuntoa 
Mies:
No ei kyllä kovin moni kovin mielellään ja sitten niinku just tossa yksityisellä puolella on mahdottoman korkeat ne vuokrat että se tuottaa monelle justiin asunnottomalle niinku sanotaan vaikeuksia ne korkeat vuokrat mitä niitten puolella on 
Toimittaja:
Markku heino tämä helsingin elokolo on tällainen asunnottomien olohuone niin kai voitaisiin sanoa 
Markku Heino:
No kyllä mutta on myös asunnon omistajia täällä meillä laidasta laitaan ja kadulla yöpyjiä käy silloin tällöin tai päivittäin meillä muutama ja tää on tällainen kansalaisten kohtaamispaikka missä voi lueskella päivän lehtiä nauttia virvokkeita edullista kahvia sit meillä on ilmainen aamupuuro ja suuren suosion saanut tämä nettihuone tuolla mitä kati johtaa ja hoitaa ja myös opettaa iäkkäämpiäkin ihmisiä käyttään tota mitä palveluja netistä saanu ja me ollaan niin että oltu vuodesta 2001 vapusta no joka vuoden jokaisena päivänä avoinna yhdeksästä viiteentoista 
Toimittaja:
Kun täällä pyörii kaikenlaista ihmistä laidasta laitaan niin täällä varmasti näkee sen minkälainen se asunnoton ja minkälaisia tilanteita heillä sitten oikein on se on tällaisen meikäläisen jolla se asunto on niin vaikea varmasti ymmärtää miten vaikea sitä asuntoa on saada 
Markku Heino:
niin no kyllä on asunnottomia mut sit mä sanon et on myös asunnontarvitsijoita mitkä asuu epätyydyttävissä olosuhteissa toisten nurkissa kiertelee ympäri kaupunkia siellä täällä toisten nurkissa ja kuitenkin he käyvät töissä ja eikä oo mitään semmost päihdeongelmaa että on henkilöitä mitkä on aivan ok-kondiksessa mut sitten on asunnottomia mitkä eilen just tuolla ruoholahden suunnalla näin romuauton missä kaks miestä nukkuu kello 18 iltapäivällä 
Toimittaja:
Niin täällä pöydän vieressä on myös antti honkonen joka vastaa tällä kertaa tästä asunnottomien yöstä antti honkonen voidaanko asunnottomien yöllä parantaa tilannetta onko siitä apua 
Antti Honkonen:
Jos oikein kyyninen on niin toteaa että asunnottomien yö- kansalaisliike ei ole voinut tehdä itseensä tarpeettomaksi ainakaan vielä mutta re reijonki tapaus osoittaa minun mielestä kun tunnen taustoja että julkisuus ja sen tässä tapauksessa sen pelko niin ehkä aiheutti ja vauhditti ratkaisuja että reijolle löyty nytten näppärä ratkaisu mutta laajemmassa mitassa tää on vakava yhteiskunnallinen kysymys suomen häpeäpilkku joka vaatii yhteiskunnan toimia ja tässä asunnottomien yö-kansalaisliikkeessä tulee nyt tänään nelisenkymmentä tilaisuutta eri puolilla suomea olemaan tään asian merkeissä valitettavasti ei kaikissa paikoissa mis on ongelmia mutta siellä missä on ollu halun lisäksi myös jonkinverran kykyä järjestää ja kaikenlaista toimijaa on niin asunnottomia kuin asunnon omaavia niin uskovaisia kuin uskonnottomia niin poliitikkoja kuin epäpoliitik epäpoliittisia ihmisiä eli tää on melkoisen laaja kansalaisliike vaikkakin on todella haastava ja vaikea asia 
Toimittaja:

Kun suomi on muuten aika hyvä laittamaan näitä euroopan unionin direktiivejä asetuksia artikloja toteen täällä laitetaan kaikki tervan poistamiset sun muutkin niin miksei tätä asuntodirektiiviä siellähän on joku sellainen direktiivi joka antaa periaatteessa oikeuden kaikille asuntoon miksei sitä ole laitettu suomessa toteen 
Antti Honkonen:
Eiköhän tää ole vain tämä teorian ja käytännön ristiriita että ajatellaan esimerkiksi espoossa ei oo minkäänlaista asunnottomien yöhön liittyvää tilaisuutta espoo on ainoa kaupunki kunta suomessa joka on asuntopoliittisessa strategiassaan määritelly uljaasti että poistamme asunnottomuuden espoosta mutta ketkä pikkusenkin tarkemmin tuntee espoon tilannetta niin tietää että monenlaista jonoa ja ongelmaa on eli tämä asia että tää asunnottomuus se on niin ihmiselle itselleen kuin myös yhteiskunnalle sellainen häpeätahra et siitä ei edes haluta puhua siksi on minusta todella hienoa että nimenomaan tänään maanantaina niin on isot valtakunnalliset lehdet merkittävällä tavalla kiinnittäneet huomiota tähän ja toivon mukaan myös muu julkisuus ja tavalliset kansalaiset miettii edes tänään tätä asiaa 
Toimittaja:
Antti honkonen oletteko koskaan laskeneet mitenkä paljon maksaisi poistaa tuollainen asunnottomuusongelma eli että rakennettaisiin asuntoja niin paljon että ne riittäisivät kaikille onko sitä koskaan laskettu
Antti Honkonen:
Minä en ole matemaatikko minä olen vaan työtaktikko eli yritän organisoida asioita minusta riittää niin kauan kuin on asunnottomia omasta tai muista syistä johtuvia ihmisiä tullut asunnottomiks tai sanotaan että kodittomiks niinku katikin minusta virallisesti hän on asunnoton mutta on hyvin kodillinen ja ehkä yksi pääkaupunkiseudun ja suomen ja maailman onnellisimpia ihmisiä vaikka virallisesti ei ole asuntoa eli nämä on hyvin veteen piirrettyjä ja hikeen piirrettyjä viivoja 
Toimittaja:
Niin kati tähän loppuun pitäs vielä kysyä että sinä olet tällä hetkellä varmaan sellainen asunnottomien mannekiini sinut tunnetaan tämän televisio-ohjelman joka eilen tuli teki sinua tutuksi aika paljon ja olet mukana näissä mutta luuletko että asunnottomuutta voidaan poistaa ja sinun kohdallasi tarvitseeko sitä edes poistaa 
Nainen:
No asunnottomuus voidaan poistaa jos jos vain on halua koska demokratiassa riittää enemmistö mutta koska me elämme demokratiassa eikä asunnottomuutta ole poistettu se riittää että enemmistöllä ei ole ollut haluja siihen
Toimittaja:
Näin me jatkamme aamukahvin juontia täällä helsingin elokolossa toisella linjalla ja tuossa ainakin kuulin että olis ilmaista aamupuuroakin on tarjolla pitää varmasti tarttua siihen tilaisuuteen asunnottomien yö on siis tänään kahdeksatta kertaa alkaen ilta kuudelta ympäri suomea monella paikkakunnalla päättyen sitten huomisaamuun 
Studitoimittaja:
Sieltä helsingin kalliosta lähetystä teki kari mäenpää 
nyt vielä tähän ykkösaamun loppuun muutamia tämän aamun uutisia 
irakin uusi perustuslaki näyttää menneen läpi lauantaina järjestetyssä kansanäänestyksessä paikallisviranomaiset kertoivat uutistoimisto ap:lle että perustuslakia vastustavat sunniarabit eivät ole ilmeisesti innostaneet riittävästi kansalaisia äänestämään vastaan 
kiinassa juhlitaan maan toisen miehitetyn avaruuslennon onnistumista viisi päivää maapalloa kiertänyt kapseli laskeutui sisämongoliaan myöhään illalla suomen aikaan avaruusmatkan tehneet kaksi taikonauttia ovat hyvässä kunnossa 
turkin ulkoministeri abdullah gül vierailee tänään suomessa ulkoministeri gül ja vierailun isäntä erkki tuomioja keskustelevat muun muassa turkin eu-jäsenyysneuvotteluista vieras tapaa myös presidentti tarja halosen 
ja ennen tuota säätä kerrotaan vielä nämä ykkösaamun osoitteet jotka kerroin jo hieman aikaisemmin eli juttuvinkkejä ja muuta palautetta voitte lähettää meille nettisivustomme kautta tai sitten sähköpostilla osoitteeseen yle piste ykkösaamu at yle piste fi eli yle piste ykkösaamu at yle piste fi ilman öö:n pisteitä ja perinteisemmän postin kannattajille osoitteemme on ykkösaamu pl 3 00024 yleisradio ja ykkösaamua voi kuunnella internetissä osoitteessa w w w piste yle piste fi kautta radiouutiset näitä varmasti tullaan sitten tulevaisuudessakin aina silloin tällöin kertomaan niin saadaan tällainenkin linja avattua teidän kuuntelijoiden kanssa 
nyt sitten säätietoihin maan etelä ja keskiosassa selkeää tai puolipilvistä ja poutaa oulun läänissä vaihtelevaa pilvisyyttä ja mahdollisesti sadekuuroja illasta alkaen poutaa lapissa aluksi monin paikoin vesisadetta päivällä pohjoisesta alkaen selkeämpää ja enimmäkseen poutaa päivälämpötilat kolmesta yhdeksään astetta 
ykkösaamu täällä yle radio yhdessä jälleen huomenna kahdeksan aamun peilin jälkeen kello 8.15 nyt aamua jatkaa kuuluttaja maaria seppänen 
Kuuluttaja:
Ykkösaamun studiossa oli petri kejonen 
täällä radio yhdessä kultakuumeessa tänään kello 15.10 aiheina ovat koulujen kuvataideopetus erityisesti miksi se ei kiinnosta poikia sekä onnimanni-palkinto joka jaetaan tänään haastateltavana on onnimanni palkittuja keskustelujen teemoina koulujen kulttuuri tehtävä
kultakuumeessa avautuu ikkuna myös intialaiseen kulttuuriin aiheesta on ilmestynyt uusi suomalaiskirja jonka tekijöitä on jukka mikkolan juontaman kultakuumeen haastattelussa tänään kello 15.10 suorana lähetyksenä ja toisena lähetyksenä kello 22.10 
nyt kultaa ja hopeaa joka alkaa saggino rossinin musiikilla. …” (kirjoitetaan: Gioacchino Rossini 1792 - 1868).

Maanantaina 17.10.2005 klo 08:50 Ylen radion aamulähetyksessä puhutaan asunnottomuudesta. Johdanto ja osa alkupuheenvuorosta puuttuu. Muitakin uutisia lopuksi.

Henkilöt esiintymisjärjestyksessä:
 Nainen: Kati, mies: Reijo, toimittaja: Kari Mäenpää, Ekokolon hoitaja: Markku Heino, Asunnottomien yö-kansalaisliikkeen organisaattori: Antti Honkonen, studiotoimittaja: Petri Kejonen ja kuuluttaja: Maaria Seppänen. Ääninauhalta purkanut Pertti Manninen, Nettisanomat, oikeinkuulemisvarauksin.

http://www.nettisanomat.com/2005/10/17/etusivu.htm


Sininen tulevaisuus tuo kannattakortit tutkittaviksi. Kuvasarja Peurat pellon reunalla hämärtyvässä illassa. Kuva
SPORT: Käsipallo-ottelusta Grankulla IFK - Kyrslätt IF. Kuvia
Presidentti Sauli Niinistö pesee kätensä saamelaisasiassa. Lue!

POLITIIKKA. Sininen tulevaisuus tuo kannattakortit oikeusministeriöön tutkittaviksi. Kuvasarja.



POLITIIKKA. Sininen tulevaisuus tuo kannattakortit oikeusministeriöön tutkittaviksi. Kuvasarja.
Yle TV-nytt maanantaina 16.10.2017 klo 17:55. Tekstit toisesta ohjelmasta. Pikkukakkosesta.
Kuvat: Pertti Manninen.
KUVASARJA


Heinäkuussa 2017.
HALLINTAREKISTERILAIN TULTUA HYVÄKSYTYKSI EI ENÄÄ TARVITSE TYYTYÄ TÄLLAISIIN KÄTKÖIHIN.



RAHAA
, VÄÄRENNETTÄ!
Ylen uutislähetyksessä kerrotaan jostakin. Teksti jostakin toisesta ohjelmasta.
Kuva: Pertti Manninen maanantaina 26.06.2017 klo 20:43.

TIMO SOINI ESITTELEE KANNATUSKORTTEJA.

Yhdistetty kuva: Nettisanomat. Pertti Manninen. 18.07.2017

http://www.nettisanomat.com/
2017/07/09/etusivu.html


LUONTO: Peurat pellon reunalla hämärtyvässä illassa. Kuva
SPORT: Käsipallo-ottelusta Grankulla IFK - Kyrslätt IF. Kuvia
Presidentti Sauli Niinistö pesee kätensä saamelaisasiassa. Lue!

Peurat pellon reunalla hämärtyvässä illassa.

Peurat pellon reunalla hämärtyvässä illassa.
Kirkkonummi. Kauhala. Vesterkulla. Lauantaina 15.10.2017 klo 18:22. Kuva: Pertti Manninen.


SPORT: Käsipallo-ottelusta Grankulla IFK - Kyrslätt IF.
Niklas Herlinin (1963 - 2017) muistolle. Lue!
Parhaat suomalaiset pokerinpelaajat tienanneet miljoonia. Lue!

SPORT: Kuvia käsipallo-ottelusta Grankulla IFK - Kyrslätt IF. TV-Nytt lauantaina 14.10.2017.



SPORT: Kuvia k äsipallo-ottelusta Grankulla IFK - Kyrslätt IF. Yle TV-Nytt lauantaina 14.10.2017.
- Carolina Rehnberg, lagkapten. Grankulla IFK.
Korhonen 30, Bergholm 6.
- Ingrid Degerth, Kyrkslätt IF.
Yle: Jorma Vihtonen bild - Alf Strömberg klipp.

Kuvia

Kuvat: Pertti Manninen


Niklas Herlinin (1963 - 2017) muistolle. Lue!
60 vuotta ensimmäisestä, Sputnikista, tänään 04.10.2017 Kuvat
Parhaat suomalaiset pokerinpelaajat tienanneet miljoonia Lue!
60 vuotta ensimmäisestä, Sputnikista, tänään 04.10.2017 Kuvat
Parhaat suomalaiset pokerinpelaajat tienanneet miljoonia Lue!
Lasse Lehtinen paransi tapansa Tanner-kirjassaan Lue!
Tieto Turun iskusta tuli presidentti Niinistölle kesken Lue!
Sauli Niinistö päätti maaliskuussa 2015 lähettää suomalaisia Lue!
Laski kukkaset Turun surmapaikalle elokuussa 2017 Lue!
He päättivät lähettää suomalaisia sotilaita kouluttamaan kurdeja taisteluissa ISIS:iä vastaan Lue!
Hassisen huutokaupassa Humppilan Seurojentalolla Lue!
Matkalla Suomessa heinäkuussa Kuvasarja
Kansainvälinen maailman alkuperäiskansojen päivä
Lue!

Nettisanomat 18 vuotta! 2002. numero! Ensimmäisen numeron etusivu ja hitusen historiaa LUE!

Matkalla Suomessa keskiviikkona 12. heinäkuuta 2017. Kuvasarja 12:49 - 13:25.


Matkalla Suomessa keskiviikkona 12. heinäkuuta 2017. Kuvasarja 12:49 - 13:25.

Humppilassa 2.
Kuvat: Pertti Manninen. Kaikki kuvat. Katso!

Seuraava


 

1999

Dilemma

Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille, joilla ei ole välinettä tämän lukemiseen?

Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille sellaisten ihmisten asioista, joista he eivät välitä?

(Nettisanomat 23.7.99 pm)
Etusivulle

 
  Sivun valmisti Pertti Manninen 26.07.99 (03.08.99), taustaväri 30.01.02 copyright nettisanomat nro 0/99 otsikko ja navigointi 15.12.2000  

Kansainvälinen maailman alkuperäiskansojen päivä Lue!
Arkisto: Presidentti Sauli Niinistö pesee kätensä Lue!

Nettisanomat 18 vuotta! 2000. numero lähestyy! Ensimmäisen numeron etusivu ja hitusen historiaa LUE!

Kansainvälinen maailman alkuperäiskansojen päivä on kansainvälinen vuosipäivä, jota vietetään 9. elokuuta.

YK:n yleiskokous sopi asiasta 23.12.1994, päätöslauselmalla 49/214. Päivä valittiin, koska 9. elokuuta 1982 kokoontui ensimmäinen alkuperäiskansoja käsittelevä työryhmä YK:n ihmisoikeustoimikunnassa.

Päivänä muistetaan maailman monikulttuurisuutta, alkuperäiskansojen kulttuureja, ansioita ja saavutuksia. Päivä julistettiin, koska maailman monikultturisuuden tunnustamiseen on vielä pitkä tie, sillä kaikkia alkuperäiskansoja ei kohdella tasa-arvoisesti eikä heidän saavutuksiaan ympäristönsuojelussa tunnusteta tai ihmisoikeuksiaan kunnioita.

Suomessa päivä on yksi saamelaisten, yhdestätoista virallisesta liputuspäivästä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/
Kansainvälinen_maailman_alkuperäiskansojen_päivä

Arkisto: Presidentti Sauli Niinistö pesee kätensä saamelaisten oikeuskysymyksessä.

helmikuu 7, 2017 
Vieraillessaan Lapissa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2017 hän ilmoitti että hän ei ryhdy erotuomariksi vaan jättää saamelaisten oikeuskysymykset hallituksen ratkaistavaksi, siis tasavallan hallituksen, jonka pääministerinä on keskustan Juha Sipilä.

Ei hyvältä näytä saamelaisten kannalta. Kansainvälisten alkuperäiskansojen oikeuksia koskevien sopimusten ratifiointi jää ja maanomistus ja hallinta pikkuhiljaa valutetaan pois saamelaisilta, joiden elinkeino ja eläminen riippuu näistä sopimuksista.

Presidentti Niinistö jatkaa tylyä linjaansa, jonka hän omaksui jo ministerinä ollessaan.

Nyt hän pesee kätensä koko kansan presidenttinä.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 07.02.201717:58

Arkisto. Yle saamelaisten kansallispäivänä 06.02.2017. Osa osasta 5.
Yle TV1 Uutiset klo 20:35.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yle saamelaisten kansallispäivänä 06.02.2017. Osa osasta 5.
Yle TV1 Uutiset klo 20:35.

Hallituksen ja saamelaiskäräjien välit ovat kireät.
...
Toimittaja Sasha ... "Presidenttiparin vierailu Inarissa vain yksi mutta sitä mieluisin syy. Esityksiä oli valmisteltu paljon. Oli saamelaisten kansallispäivä ja myös pohjoismaisen saamelaisyhteistyön satavuotispäivä."

Roope: "Mäkin tykkäsin Amokista ja Ailusta. Ne on mun lempiartisteja".

Toimittaja: "Saamelainen räppi ottaa kantaa, nyt epäoikeudenmukaisesti toteutuviin maa- ja vesioikeuksiin."

Ailu Valle: "Parin viime vuoden aikana on huomattu, ettei valtio halua tukea saamelaisia varsinaisissa. oikeissa asioissa."

Toimittaja: " Luonnonvarojen käyttö nousi esiin myös Saamelaiskäräjien ja presidentin neuvotteluissa. Saamelaisten ja Sipilän hallituksen välit ovat kireät".

Heikki Palto: "Tällä hetkellä ne eivät ole mitenkään hyvät. Kyse ei ole meistä."

Toimittaja: "Presidentiltä riitti ymmärrystä, mutta erotuomariksi hän ei ryhdy."

Niinistö: "En ota kantaa, mitä keskustelun johdosta pitäisi tehdä. Nämä ovat hallituksen asioita. Kun asiat ovat auki, ei minun ole sopivaa niitä kommentoida".
... 

Yle saamelaisten kansallispäivänä maanantaina 06.02.2017. Yle TV1 Uutiset klo 20:35. (Osa)

Heikki Palto on Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja.



Helsingin Sanomat lauantaina 11.2.2017. Mielipide. Juha Tapiola.

Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen.
Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa.

(Artikkelin kuva)

"Ensimmäinen yhteinen saamelaiskokous pidettiin 6. helmikuuta 1917 Norjan Trondheimissa. Päivää pidetään nykyisin myös saamelaisten kansallispäivänä.

Saamelaisten yhteinen kansallispäivän juhla pidetttiin tänä vuonna Trondheimissa, jossa olivat koolla Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisten vaaleilla valitut parlamentit. Juhlissa oli mukana myös Norjan ja Ruotsin valtiollista johtoa - Suomen poliittinen johto loisti poissaolollaan. Oikeusministeri Jari Lindström (ps) perui osallistumisensa viime tipassa pääministeri Juha Sipilän (kesk) "strategiakokoukseen" liittyvässä määräyksessä.

Norjan pääministeri Erna Solberg piti Trondheimissa puheen norjalaispolitiikan vääryydestä saamelaisille. Hän totesi puheessaan muun muassa seuraavaa: "Norjalaistamispolitiikka on musta kappale maan historiassa. Se pakotti saamelaiset luopumaan kulttuuristaan ja kielestään. Moni sukupolvi kasvatettiin uskomaan, etteivät he saa puhua saamea eivätkä olla saamelaisia ja että se on häpeä. Norjalaisten politiikka saamelaisia kohtaan oli väärä."

En usko koskaan kuulevani Suomen pääministeriltä tällaista tunnustusta vääryyksistä saamelaisia kohtaan. Ruotsissakin valtionjohto on pyytänyt saamelaisilta anteeksi sulauttamisyrityksiä.

Saamelaisoikeuksien näkökulmasta Norja on paratiisi Suomeen verrattuna. Norja on ratifioinut jo vuonna 1990 alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169-sopimuksen ja Tanskakin vuonna 1996 Grönlannin inuitien vuoksi.

Sivistysmaina itseään pitävät Suomi ja Ruotsi eivät ole ratfioineet sopimusta. Ruotsissa saamelaisten oikeudet on kuitenkin vahvistettu lainsäädännössä Suomea paremmin esimerkiksi saamelaismääritelmän ja poronhoidon osalta. Ruotsin saamelaiskäräjät ja ja syrjintävaltuutettu haluavat perustaa totuuskomission, joka selvittäisi ja toisi julkisuuteen saamelaisten historiassa kokemat vääryydet. Ruotsin valtionjohto ei ole tyrmännyt ajatusta.

Kansanedustaja Emma Kari (vihr) jätti syyskuussa 2016 eduskuntakyselyn siitä, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin saamelaiskäräjien ehdotuksen totuus- ja sovintokomission perustamiseksi. En yllättyisi, jos hallitus vastaisi, ettei komissiolle ole tarvetta.

Suomi on Ruotsin ja Norjan tapaan pyrkinyt historiassaa sulauttamaan saamelaiset valtaväestöön. Esimerkiksi saamelaislapsia pakkosuomalaistettiin sotien jälkeen 1940-luvun lopulta lähtien laittamalla heidät suomalaisiin asuntolakouluihin.

Olen itse viimeisiä ikäluokkia, jotka joutuivat kokemaan asuntolakoulun. Aloitin koulun Utsjoen kansakoulussa vuonna 1968 ja asuin viikot asuntolassa. Kelirikkoaikoina asuntolassa oleminen venyi yli kuukaudeksi - 7-vuotiaana! Kaikki opetus oli suomenkielistä, mikä ei ollut kotona vain saamen kieltä puhuneelle lapselle ihan yksinkertainen juttu. Asuntolanhoitajakin puhui vain Suomea.

Julkinen pakkosuomalaistaminen loppui vasta 1970-luvulla. Käytännössä se kuitenkin jatkuu edelleen. Valtiolla ei ole haluja saamelaismääritelmän muuttamiseen. Metsähallituslaissa, kaivoslaissa ja vireillä olevassa Tenon kalastussopimuksessa saamelaiskulttuuria ei ole huomioitu asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että sulauttamispolitiikka jatkuu."

Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. 
Helsingin Sanomat lauantaina 11.2.2017. Mielipide. Juha Tapiola, varatuomari ja JHT/HT-tilintarkastaja, etninen Utsjoen saamelainen, Asikkala.

"Norja on paratiisi Suomeen verrattuna".

Kuva 13.02.2017.
Helsingin Sanomissa ei ollut mitään asiasta saamelaisten kansallispäivän jälkeisenä päivänä tiistaina 07.02.2017. 
Pertti Manninen. 

Ylessä saamelaisten kansallispäivänä 2012. 

2012. Miksi olette niin hienoina tänään? - Nyt on saamelaisten syntymäpäivä.
Kuva:Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2012/02/11/etusivu.htm


Nettisanomat 18 vuotta! 2000. numero lähestyy!
Ensimmäisen numeron etusivu ja hitusen historiaa LUE!
Timo Soini kannatuskorttien äärellä KUVA
Soini yritti vallata puolueen takaisin LUE!

 

Nettisanomat Keskiviikko  2007-04-04. "Äidin rakkaus". Helsinki. Rautatientori. Lauantai 2007-03-31 klo 11. Pertti Manninen. Kuvasarja.
http://www.nettisanomat.com/2007/04/04/etusivu.html 


Kiitollisuus

"Kustansin vuonna 2000 kirjasen 100 syytä olla kiitollinen. Otan sen yöpöydän laatikosta ja selaan sivuja läpi ..."

Olet selvinnyt tästä päivästä.
Monet eivät selviä, joten ennen kuin käyt nukkumaan, lausu rukous. Kiitä, että sinusta on huolehdittu tänäkin päivänä.

Parhaat asiat elämässä ovat ilmaisia.
Se voi kuulostaa kliseeltä, mutta se on totta. Ystävyyttä, terveyttä tai vapautta ei voi ostaa. Muista pitää niitä arvossa.

Vapaa yhteiskunta.
Maailma muuttuu. Ihmiset tulevat suvaitsevaisemmiksi, demokratia laajenee ja sananvapus kasvaa. Käytä se hyödyksesi.

Tiedät voimavarasi.
Vanhemmiten alkaa ymmärtää, että elämässä ei voi saada kaikkea haluamaansa. Tee sitä, mikä on realistista ja mahdollista, muuten voimasi ehtyvät.

Hyvät uutiset.
Ole niistä kiitollinen, oli tuoja kuka tahansa ja olivat ne kuinka vähäpätöisiä tahansa.

Läheistesi myötätunto.
Se ei ole itsestään selvää. Anna sille arvoa, ilmaise kiitoksesi ja kun aika koittaa, tue ja lohduta vuorostasi heitä.

Eniten menneestä maailmasta ihminen kaipaa kiitollisuutta.

Arto Manninen

(56) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toukokuu. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 





Keskisuomalainen tiistaina 7.2.2017. Inari. Heta Hassinen/STT

Presidentti toivoo yhteistyön tiivistyvän.
Juhlavuoden maakuntakiertue: Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja arvioi, että suhteissa hallitukseen on parantamisen varaa.

..."Sisällä saamelaisten kansallispäivän juhlassa puheenaihe siirtyi luontevasti saamelaisten oikeuksiin . juhlapuheesssaan Niinistö kertoi toivovansa, että yhteistyö Suomen valtion ja saamelaisten välillä sujuu ymmärtävässä ja kunnioittavassa hengessä.

- Euroopan unionin ainoana alkuperäiskansana saamelaiset ovat pitäneet esillä omia oikeuksiaan, ja tässä työssä toivon, että yhteistyö Suomen valtion ja saamelaisten kesken vain tiivistyy.

Presidentti ei kuitenkaan ottnut kantaa siihen, pitäisikö Suomen vahvistaa YK:n kansainvälisen työjärjestön ILOn 169-sopimus nyt itsenäisyyden sekä saamelaisyhteistyön 100-vuotisjuhlavuonna.

- Nämä ovat hallituksen asioita Suomessa, ja kun asiat ovat kovasti auki, niin ei ole sopivaa, että lähden niitä kovin paljoa puntaroimaan, Niinistö totesi.

Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Heikki Paltto arvioi, että Niinistön kehotus läheisempään yhteistyöhön kuulostaa erittäin hyvältä. Hän mainitsee. että yhteistyössä maan hallituksen kanssa olisi vielä paljon parantamisen varaa.

- Nyt näyttää, että vastakkainasettelu on kääntymässä ja olisikin hyvin tärkeää, että alettaisiin huomioida enemmän saamelaisia ja saamelaisten oikeuksia, Paltto pohtii.

Saamelaisyhteistyötä juhlittiin maanantaina myös Trondheimissa Norjassa, jossa pidettiin 100 vuotta sitten pohjoisen yhteistyön vauhtiin sysännyt saamelaiskokous. Suomi osallistui maanantain juhlallisuuksiin virkamiestason edustuksella, sillä työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps) joutui perumaan matkansa hallituskiireiden takia.

- Tässä kävi niin, että minäkin sain sinne kutsun, mutta kuukausia sen jälkeen, kun tämä (Inarin) tilaisuus oli jo sovittu. Ilmeisesti hallituksella oli tuiki tähdellistä keskusteltavaa tänään ja sen vuoksi ministeri Lindström ei päässyt paikalle. Hänenhän piti sinne Trondheimiin lähteä, Niinistö kertoi Inarissa.

Pohjoismaiden kesken ei Niinistön mukaan ole erityisiä erimielisyyksiä saamelaisasioiden hoidosta.

- Nyt on mielenkiintoinen vaihe, kun Suomi aloittaa Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Ainakin minun toivomukseni on, että Pohjoismaat ovat tiukasti mukana meidän ohjelmassamme, ja varmasti nämä saamelaiskysymykset nousevat esiin myös siellä."

Keskisuomalainen tiistaina 7.2.2017. Inari. Heta Hassinen/STT
Kuva: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio tapasivat ylälappilaisia saamelaisnuoria saamealaismuseo Siidan edustalla Inarissa saamelaisten kansallispäivänä maanantaina.

Kuva Pertti Manninen 13.02.2017

(Artikkelin kuva)

Ylessä saamelaisten kansallispäivänä 2012. 

2012. Miksi olette niin hienoina tänään? - Nyt on saamelaisten syntymäpäivä.
Kuva:Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2012/02/11/etusivu.htm

Arkisto 2012. Yle saamelaisten kansallispäivänä.
Evankelis-luterilainen kirkko pyysi saamelaisilta anteeksi.
Kuvasarja
. 


Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! 

  

Sunnuntai 2013-04-21: Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! Suomalaiset Euro- ja Emu-intoilijat Ylen esittämässä dokumentissa 21:49, 21:54 ja 22:07. Kuvat: Pertti Manninen. Isonna!

 

Nettisanomat Keskiviikko  2007-04-04. "Äidin rakkaus". Helsinki. Rautatientori. Lauantai 2007-03-31 klo 11. Pertti Manninen. Kuvasarja.
http://www.nettisanomat.com/2007/04/04/etusivu.html 


Totuus

Epäröidessäsi kerro totuus.
Mark Twain

Totuus on arvokkain asiamme. Säästäkäämme sitä.
Mark Twain

Totuus voi vasta silloin vaikuttaa, kun vastaanottaja on sitä varten kypsä. Ei riipu siis totuudesta, että ihmiset ovat vielä niin kaukana totuudesta.
Christian Morgenstern

Totuuden hautajaisissa lauletaan aina samaa virttä: "Minä olen oikeassa ja sinä olet väärässä".
Lin Jutang

(47) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Huhtikuu. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 





2015

HUHTIKUU 2015. KUVA. NUORALLATANSSI MAALAISTENTALOLLA VAALITULOKSEN SELVITTYÄ YHDEN MAINOKSEN VIELÄ MUISTUTTAESSA NATOSTA JA JULKISISTA PALVELUISTA.



HUHTIKUU 2015. KUVA. NUORALLATANSSI MAALAISTENTALOLLA VAALITULOKSEN SELVITTYÄ YHDEN MAINOKSEN VIELÄ MUISTUTTAESSA NATOSTA JA JULKISISTA PALVELUISTA.

KUVA: PERTTI MANNINEN PÄIVÄMATKALLA HELSINGIN KAMPISSA TIISTAINA 21.04.2015 16:14 ISMO HÖLTÖN NÄYTTELYYN TUTUSTUEN ATENEUMISSA JA VANHEMPIEN HAUTAA KEVÄTKUNTOON LAITTAEN MALMILLA.


Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi

ARKISTO SYYSKUU 2014.
PAASIKIVEN PATSAALLA.


PAASIKIVEN PATSAALLA. Pieni istuva pysähdys patsaan jalustalla ilmaisia Narinkkatorilla jaettuja mainosnakkeja mutustellen hiukan ympäristöä tarkkaillen ja hetken kuluttua Kiasman edestä lähtevän bussin kyytiin kiíruhtaen.
OPPIA AHMIVA NEITONEN
Kuvat: Pertti Manninen torstaina 2014-09-18 klo 17:11 - 17:20. Helsinki Mannerheimintie.

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi
"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa".



Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä. Asemakatu. Forum. Keskiviikkona 2008-11-12 klo 09:55. 


"Vanha lastensairaala hajoaa käsiin - Nyt kyllä raskennetaan yhdessä uusi - Lahjoita 10 - Lahjoita 20- Uusi lastensairaala - Katso ketkä jo ovat talkoissa mukana: http://www.uusilastensairaala2017.fi
"Mitä kuuluu?" Maanantai 2013-03-04 16:03. Jyväskylä. Vapaudenkatu. Paikallisterminaali. Kuva: Pertti Manninen. Laajenna!
 
Nettisanomat Keskiviikko  2007-04-04. "Äidin rakkaus". Helsinki. Rautatientori. Lauantai 2007-03-31 klo 11. Pertti Manninen. Kuvasarja.
http://www.nettisanomat.com/
2007/04/04/etusivu.html

Kaiken keskellä aina läsnä! - VIIKKOSANOMAT


"Käden ojennus". Uusi tulkinta aikaisemminkin julkaistusta kuvasta. Pertti Manninen. Viikon kuva torstaina 31.07.2003.
http://www.nettisanomat.com/2003/07/31/viikonkuva.htm

Arkisto 2001.

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS

Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth


SMILE, thou' your heart is aching,
SMILE, even tho' it's breaking,
When there are clouds in the sky,
you'll get by,
If you SMILE though your fear and sorrow,
SMILE and maybe tomorrow,
You'll see the sun come shining thru
for you.

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.


AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle.

Kasvoillesi onni suo.
Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

 

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.


http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

 

Helkingin Sanomat - 2017/11/16 - N:o 2022 - Presidenttiehdokkaiden tentti Helsingin Yliopiston juhlasalissa maanantaina 13.11.2017. Kuvat Ylen uutislähetyksestä ja tekstit Ylen Siskonpetistä jaksosta Akkojen kotkotuksia. Kuvat: Pertti Manninen. KUVASARJA - Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee? - Arkisto 2008. Mistä ahneus alkoi? - Arkisto 2003. Talous. Kone sai Partekin puoli-ilmaiseksi. - Ameeba Porkkalassa sunnuntaina 24.09.2017. Kuva: Erika Manninen - Arkisto 2004. Arvo Turtiainen ja isäni vuonna 2004. - Presidentti Sauli Niinistö peruu kantansa ydinaseista. - Arkisto 2007. "FÖRBJUD ATOMVAPNEN". 1957. Kuva - Arkisto 2004. Kalervo Kummola palkkasi Timo Jutilan. - ASUNNOTTOMUUS. Arkisto 2005. Kahden asunnottoman puheenvuoro. - POLITIIKKA. Sininen tulevaisuus - LUONTO. Peurat pellon reunalla hämärtyvässä illassa. Kuva - Kansainvälinen maailman alkuperäiskansojen päivä on kansainvälinen vuosipäivä - Arkisto: Presidentti Sauli Niinistö pesee kätensä saamelaisten oikeuskysymyksessä. - KUVA. HALLINTAREKISTERILAIN - TIMO SOINI ESITTELEE KANNATUSKORTTEJA. - SMILE from MODERN TIMES - Hymy - PATSAALLA - KUVAT. KAMPISSA. - Vuosisadan kuva - Kuva. Vanha lastensairaala hajoaa käsiin. - Kuva. Käden ojennus. Karuselli. - etusivu - Torstai 16.11.2017 - Nettisanomat - Sanomanetti - Blogi: Viikkosanomat.fi - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi -

2017,

N:o 2022. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Sivu 2017-11-16 ja 2017-11-19 , nettiin 2017-11-19 15:04, linkkejä 2017-11-19.

Sivun alkuun!